Julkaistu: 12.02.2019
”Jos yrityksen käyttöpääoma on tiukalla, luottopäätöksessä olisi hyvä nähdä myös yrittäjä numeroiden takana”
Seppo Tujunen on tehnyt 38 vuoden uran rahoitusalalla. Nyt hän toimii Suomen Rahoitusneuvoja Oy:n neuvonantajana ja hallituksen jäsenenä. Koko työuran ajan Tujusen vastuualueena on aina jollain tavalla ollut yritysrahoitus, erityisesti yrityksen käyttöpääoma ja käyttöpääoman rahoitus.
Kokemus ja sen tuoma osaaminen ovat Tujusen itsensä mielestä hänen arvokkain panoksensa Suomen Rahoitusneuvojan asiakkaille eli rahoitusratkaisua etsiville yrittäjille. Muut vahvuudet löytyvät asiakkaidenkin mukaan ennen kaikkea persoonasta.
Kokemus ja sen tuoma osaaminen ovat Tujusen itsensä mielestä hänen arvokkain panoksensa Suomen Rahoitusneuvojan asiakkaille eli rahoitusratkaisua etsiville yrittäjille. Muut vahvuudet löytyvät asiakkaidenkin mukaan ennen kaikkea persoonasta.
– Paljon olen saanut kuulla, että vahvuuksiani ovat ratkaisukeskeisyys ja se, että olen sosiaalinen persoona. Haluan hoitaa asiat loppuun ja tulen hyvin juttuun ihmisten kanssa. Tiivistetysti sanottuna osaan kuulemma ratkaista asiat ja päästä ytimeen tehokkaasti mutta mukavasti, Tujunen nauraa.
Tujunen ymmärtää hyvin numerot, mutta vielä paremmin hän on oppinut ymmärtämään sen, kuinka tärkeää on, että näkee numeroiden taakse. Se on oleellinen taito, kun kohtaa yrittäjän, jolla on esimerkiksi akuutti käyttöpääoman tarve.
– Kun katsoo yritystä ja miettii myöntääkö sille lainaa, ei voi katsoa vain numeroita. Numerot eivät kerro kaikkea. Se on totta, että luottoluokitus perustuu kylmiin numeroihin kuten kannattavuus ja vakavaraisuus. Mutta jos itsellä on se tunne, että yrittäjä osaa, markkinat ovat olemassa ja riski on olemassa mutta hallittavissa, niin silloin pitää luottaa omaan intuitioon ja ihmiseen, Tujunen alleviivaa.
Näin Tujunen on itse toiminut. Näin toimittiin ennen. Nyt se on vaikeampaa. Ja juuri siinä Tujunen näkee Rahoitusneuvojan olemassaolon tarkoituksen.
Tujunen taustoittaa asiaa huolellisesti ennen kuin kertoo tarkemmin näkemyksiään Rahoitusneuvojan roolista ja käyttöpääoman hallinnasta ja käyttöpääoman rahoituksesta.
– Jos ajatellaan rahoituksen pelikenttää, pankkien rooli on erilainen tänä päivänä. Perinteisinä rahoittajina pankit ovat murroksessa ja ne tasapainoilevat tiukentuneen regulaation kanssa, Tujunen aloittaa.
Tujunen tiivistää asian niin, että pankit elävät talouden sykleihin sidottuina aivan samalla tavalla kuin asiakkaansakin. Hänen mielestään yksikään pankki ei voi pärjätä paremmin kuin sen asiakkaat. Niin hyvinä kuin huonoina aikoinakin joku aina pärjää ja joku ei.
Mutta kaikki tarvitsevat pankkia. Varsinkin yrittäjä tarvitsee luotettavaa, toimivaa pankkia. Suomen Rahoitusneuvojakin tarvitsee pankkeja kumppaneikseen. Tujunen jakaa kehuja suomalaisille pankeille.
– Maksuliikenne Suomessa toimii, sen pankit hoitavat hyvin. Ja pankkien verkosto on kohtuullisen hyvä edelleen.
– Joidenkin mielestä ajatteluni on varmaan vanhanaikaista, mutta kyllä paikallinen pankki tuntee paikallisen yrittäjän paremmin kuin iso kansainvälinen pankki. Ja jos ei tunne sitä yrittäjää, niin tuskin sitten lähtee rahoittamaan sitä yritystäkään. Pankkimaailmassa paikallisuus tulee varmasti korostumaan.
– Siksi paikalliset Osuuspankit ja Säästöpankit ovat tärkeitä yritysrahoittajia. Mutta mihin suuntaan nämä isommat kansainväliset pankit lähtevät, se on kiinnostava nähdä, Tujunen pohtii.
– Rahoitusneuvojan liiketoimintaan tämä avaa mahdollisuuksia. Tämä päivänä rahoituksen lähteitä on paljon ja kaikki hyvät hankkeet saavat varmasti rahaa.
– Kun pk-yritys lähtee hakemaan rahoitusta, siihen on tarjolla hyviä eväitä kuten joukkorahoitus, Finnvera ja pankit. Yritysrahoitusta ei tänä päivänä tarvitse ottaa yhdestä paikasta, vaan me Rahoitusneuvojalla osaamme kasata asiakkaallemme mahdollisimman järkevän ja edullisen kokonaisuuden. Siinä me olemme erilaisia kuin pankit ja pystymme vastaamaan pankkien meneillä oleviin haasteisiin.
Ja siksi Suomen Rahoitusneuvoja Oy on hyvä kumppani niin yrittäjälle kuin pankillekin. Jos esimerkiksi yrityksen käyttöpääoma on niukalla ja tarve jopa akuutti, Rahoitusneuvoja voi auttaa pankkia näkemään numeroiden taakse ja yrittäjää saamaan esimerkiksi käyttöpääoman rahoituksen.
Käyttöpääoma tarkoittaa lyhyesti sanottuna juoksevan liiketoiminnan sitomaa rahamäärää. Pääomaa sitoutuu liiketoiminnassa eri vaiheisiin useimmiten viiveistä johtuen.
Viiveitä syntyy yleisimmin siksi, että maksun saaminen asiakkaalta kestää, koska laskuissa pitää olla lakisääteisesti minimimaksuaika. Laskutus merkitään kirjanpidossa myyntisaamiseksi eli rahaksi, joka ei ole vielä käytettävissä, mutta kuuluu yritykselle. Lisäksi etenkin teollisessa toiminnassa käyttöpääomaa voi olla sitoutuneena erilaisiin varastoihin ja sekin luo viivettä.
Kun asiakas maksaa laskun, myyntisaaminen muuttuu kassavirraksi ja raha lisätään yrityksen käyttöpääomaan. Ja vastaavasti yrityksen ostovelat vähennetään käyttöpääomasta.
Lähtökohtaisesti on sitä parempi, mitä pienemmällä käyttöpääomalla yritys selviää. Kun tarvittu käyttöpääoma on pieni, myös pääoman kustannukset ovat pienempiä, pääoman tuotto on parempi ja yrityksen maksuvalmius on parempi.
Mutta aina kaikki ei mene kuin Strömsössä. Joskus käyttöpääoma kutistuu liian pieneksi. Niin voi käydä voittoa tuottavalle yrityksellekin. Yrityksen kassasta loppuu käteinen, koska liikevoitto ei ole yhtä kuin kassavirta.
Toisaalta esimerkiksi kasvuun panostavalla yrityksellä käyttöpääoman tarvekin yleensä kasvaa.
Lähes 40 vuotta eri pankeissa yritysrahoituksen parissa on antanut Seppo Tujuselle aika paljon ymmärrystä käyttöpääomasta. Mutta mitä yrittäjän itse pitää vähintään ymmärtää siitä?
– Yrittäjän pitää tietää käyttöpääoman tarve eli paljonko liiketoiminnan pyöritys vaatii rahaa. Ja sen jälkeen tietää, mistä sen tarvittavan summan saa. Jos lähtee pyörittämään liiketoimintaa tietämättä näitä, voi melkeinpä sanoa heippa, Seppo Tujunen aloittaa.
Seuraavaksi on hyvä tietää, että käyttöpääomaa voi hallita. Sen tarvetta voi pienentää, sitä voi vapauttaa tai tarpeen kasvaessa käyttöpääomaa voi hankkia lisää esimerkiksi rahoituksella.
– Käyttöpääoman hallinta on avainasia yrityksen talouden johtamisessa. Keinoja siihen löytyy vaikka kuinka paljon, Tujunen sanoo ja alkaa luetella keinoja.
– Käyttöpääoman tarvetta voi pienentää tehostamalla tuotantoa ja vähentämällä hävikkiä tai välivarastoja.
– Käyttöpääoman vapauttamisessa ulkoistaminen on todella tehokas keino. Sanoisin melkein nyrkkisääntönä, että yhtiön kannattaa ulkoistaa kaikki sellaiset toimet, jotka eivät ole ydinliiketoimintaa. It-laitteet voi liisata, leipomon ei kannata kuljettaa pullaa omalla autollaan, metalliyrityksen ei tarvitse omistaa jokaista hitsauskonettaan vaan esimerkiksi hyödyntää alihankintaa. Jos joku sanoo, että liisaaminen on kallista, niin kannattaa aina miettiä vaihtoehtoista kustannusta, Tujunen tiivistää.
– Käyttöpääomaa voi kasvattaa esimerkiksi lyhentämällä maksuaikoja, jolloin myyntisaaminen muuttuu kassavirraksi nopeammin. Jos se ei onnistu, voi myydä osan laskuista rahoitusyhtiölle. Lisäksi voi yrittää neuvotella ostolaskuille pidemmät maksuajat tai lykätä menoja muulla tavoin.
Kun käyttöpääoman hallintaa on parannettu tehostamalla kassavirtaa ja optimoimalla prosesseja, saattaa silti edessä olla tilanne, että käyttöpääoman rahoitus pitää järjestää oman pääoman lisäksi vieraalla pääomalla.
– Jos yritys tarvitsee kasvurahoitusta, voi järjestää osakeannin. Pk-yritykset saavat Finnveralta investointi- ja käyttöpääomalainaa. on tänä päivänä myös joustava vaihtoehto.
– Mutta vielä yleisempiä keinoja ovat pankin myöntämä luotollinen tili tai laskurahoitus, Tujunen vinkkaa.
Luotollinen tili tasaa yrityksen rahavirtaa sen suhteen, että yleensä ostolaskut pitää maksaa ennen kuin myyntilaskuista on saatu tuloja. Laskurahoituksella tai ns. factoring-rahoituksella yritys saa lainaa omia myyntilaskujaan vastaan ja laskut toimivat lainan vakuutena.
– Laskurahoitus on melko kallista, mutta toisaalta alihankkija on usein osa pirullista ketjua, jossa isomman yrityksen maksuajat ovat todella pitkät. Silloin kannattaa harkita, että muuttaa ainakin joidenkin asiakkaiden myyntilaskut rahoitusyhtiön tarjoamaksi rahaksi, Tujunen sanoo.
Ulkopuolista rahoitusta voi siis käyttää, mutta harkiten.
– Sille ulkopuoliselle rahalle muodostuu kuitenkin väistämättä hinta. Pitää tehdä hyvä rahoitussuunnitelma ja rahoituspaketti ja laskea paljonko esimerkiksi kasvun vaatimaan investointiin tarvitsee rahaa ja mistä se rahaa tulee. Pitää löytää hyvä tasapaino. Esimerkiksi factoring-rahoituksen hyödyntäminen vähentää varmasti yrityksen hallinnointikustannuksia, mutta kaikkia myyntisaatavia ei voi muuttaa rahaksi, se käy liian raskaaksi, Tujunen neuvoo.
Rahoitusneuvojan pääasiallinen rooli on ensisijaisesti auttaa yrittäjää käyttöpääoman rahoituksen hankinnassa ja rahoituskokonaisuuden suunnittelussa.
– Mutta jos yrittäjä on jo joutunut vaikeuksiin, kyllä meidän pitää sitäkin pureksia. Voimme ottaa tarkastelun alle yrityksen rahavirtaprosessin ja löytää keinoja sen optimointiin. Liiketoimintaa emme voi alkaa asiakkaamme puolesta pyörittää, mutta sen verran meidän pitää porautua ytimeen, että yhdessä asiakkaamme kanssa tiedämme syyn, miksi ollaan heikoilla jäillä, Tujunen lupaa.
Artikkeli jatkuu lomakkeen jälkeen.
Milloin yleensä on ajauduttu heikoille jäille? Niitä tapauksia Tujunen on uransa varrella paljonkin nähnyt ja luettelee käyttöpääomaan liittyvät yleisimmät haasteet apteekin hyllyltä.
– Kasvu on aina yksi ja yleensä ensimmäinen syy. Tai sitten jossakin on tulppa eli tuotanto ei toimi tai myynti ei vedä, joten kassaan ei tule rahaa. Suurimmat ongelmat, mitkä olen nähnyt liittyvät oikeastaan aina siihen että myynti sakkaa tai sitten yrityksen iso asiakas ajautuu konkurssiin ja yritys kuittaa isot luottotappiot.
– Se on yksi väistämätön tekijä, että markkinat ovat Suomessa pienet. Kauppa hyytyy ja sen seurauksena pitää aina pystyä sopeutumaan.
Tujunen siirtyy teoriasta käytäntöön kertomalla pysäyttävän tarinan.
– Tuttu yrittäjä tuli pankkiin ja laittoi nipun avaimia työpöydälleni. Sanoi, että se oli siinä, pidä tunkkisi. Nipussa oli kuorma-autojen ja muiden koneiden avaimia, toimitilojen avaimia, käytännössä kaikki yrityksen avaimet, Tujunen aloittaa.
– Huomasin heti, että nyt ei kannata sanoa mitään. Soitin kolmen päivän päästä ja kysyin, että millaiset ovat tuntemukset nyt. Pyysin, että tule käymään pankissa uudestaan. Ei hän tullut heti, mutta tuli parin viikon päästä.
– Käyttöpääomasta siinä oli kyse, kassasta olivat rahat loppuneet. Aloin jututtaa yrittäjää ja keskustella. Siitä särkyneestä liiketoiminnasta rakensimme sitten kolme uutta liiketoimintaa, jotka kaikki ovat toiminnassa tänäkin päivänä. Löysimme keinoja saada kassaan rahaa. Myimme omaisuutta, teimme pari uutta yhtiötä ja lunastimme henkilökohtaisen omaisuuden pois konkurssipesästä. Pankki kuittasi hiukan luottotappioita, mutta säästyttiin helvetinmoiselta konkurssilta.
– Asiakas on vielä tänäänkin erittäin tyytyväinen siitä, että olin sinnikäs. Annoin tilaa ja sitten juttelin. Yrittäjällä kun palaa pinna, niin siinä kannattaa rahoitusalan ihmisten olla hiljaa. Se on tunteella elävä ihminen, jolla on usein ihan kaikki pelissä.
Piti tuntea numeroiden taustat ja ihminen.
Tarinassa piilee ainakin pieni syy siihen, miksi Tujunen on mukana Rahoitusneuvojan toiminnassa, vaikka on jäänytkin pankkiuralta jo eläkkeelle.
– Oma elämä ei ole enää taloudellisesti veitsenterällä, joten tällä on itselleni jotenkin syvempi merkitys. Kokemukseni ansiosta osaan ja haluan auttaa niitä, jotka ovat vasta alkumatkalla tai suuressa tienhaarassa yrityksensä kanssa. Yli 30 vuoden uran jälkeen tuskin tulee vastaan enää sellaista asiakastapausta, jota ei ole ennen tullut.
– Loppujen lopuksi rahoitus on aina hyvin pienessä osassa yrittäjän näkökulmasta ja koko liiketoiminnan kannalta. Mutta jos rahoituksesta tulee kulmakivi ja rahat kassasta loppuu, niin siihen sitten se yritys kaatuu. Ensisijaisesti yrittäjän on osattava oma bisnes. Rahoitus on semmoinen välttämätön paha ja sen pitää olla kunnossa, mutta siihen saa meiltä apua.
Suomen Rahoitusneuvoja Oy on vielä pieni toimija, mutta yrittäjälle luotettava kumppani, jolla on osaavat ja kokeneet asiantuntijat.
– Rahoitusneuvoja on niin sanotusti vapaasti hengittävä yhtiö eli meillä on mahdollisuus toimia rahoitusalalla miten haluamme asiakkaamme parhaaksi. Meillä on hyvät eväät onnistua. Meillä on todella kokeneet asiantuntijat, jotka tuntevat käytännössä kaikki pankkilaiset Suomessa. Meidän on helppo mennä juttelemaan ja neuvottelemaan.
– Sen lisäksi voimme toimia yhteistyössä esimerkiksi Vauraus Suomi Oy:n kaltaisten joukkorahoitusyhtiöiden kanssa ja saada sieltä oman pääoman ehtoista rahaa tai vähän vippiäkin täydentämään asiakkaamme rahoituspakettia.
– Asiakkaallemme me olemme vakaa ja turvallinen vaihtoehto. Meillä ei ole mitään muuta kuin asiakkaamme ja hänen etunsa. Me haluamme hänelle ratkaisun, emme myydä omaa lainatuotettamme ja liittää siihen vakuuksia, Tujunen päättää.
Ota yhteyttä meihin!
Tujunen ymmärtää hyvin numerot, mutta vielä paremmin hän on oppinut ymmärtämään sen, kuinka tärkeää on, että näkee numeroiden taakse. Se on oleellinen taito, kun kohtaa yrittäjän, jolla on esimerkiksi akuutti käyttöpääoman tarve.
– Kun katsoo yritystä ja miettii myöntääkö sille lainaa, ei voi katsoa vain numeroita. Numerot eivät kerro kaikkea. Se on totta, että luottoluokitus perustuu kylmiin numeroihin kuten kannattavuus ja vakavaraisuus. Mutta jos itsellä on se tunne, että yrittäjä osaa, markkinat ovat olemassa ja riski on olemassa mutta hallittavissa, niin silloin pitää luottaa omaan intuitioon ja ihmiseen, Tujunen alleviivaa.
Näin Tujunen on itse toiminut. Näin toimittiin ennen. Nyt se on vaikeampaa. Ja juuri siinä Tujunen näkee Rahoitusneuvojan olemassaolon tarkoituksen.
Tujunen taustoittaa asiaa huolellisesti ennen kuin kertoo tarkemmin näkemyksiään Rahoitusneuvojan roolista ja käyttöpääoman hallinnasta ja käyttöpääoman rahoituksesta.
– Jos ajatellaan rahoituksen pelikenttää, pankkien rooli on erilainen tänä päivänä. Perinteisinä rahoittajina pankit ovat murroksessa ja ne tasapainoilevat tiukentuneen regulaation kanssa, Tujunen aloittaa.
Tujunen tiivistää asian niin, että pankit elävät talouden sykleihin sidottuina aivan samalla tavalla kuin asiakkaansakin. Hänen mielestään yksikään pankki ei voi pärjätä paremmin kuin sen asiakkaat. Niin hyvinä kuin huonoina aikoinakin joku aina pärjää ja joku ei.
Mutta kaikki tarvitsevat pankkia. Varsinkin yrittäjä tarvitsee luotettavaa, toimivaa pankkia. Suomen Rahoitusneuvojakin tarvitsee pankkeja kumppaneikseen. Tujunen jakaa kehuja suomalaisille pankeille.
– Maksuliikenne Suomessa toimii, sen pankit hoitavat hyvin. Ja pankkien verkosto on kohtuullisen hyvä edelleen.
– Joidenkin mielestä ajatteluni on varmaan vanhanaikaista, mutta kyllä paikallinen pankki tuntee paikallisen yrittäjän paremmin kuin iso kansainvälinen pankki. Ja jos ei tunne sitä yrittäjää, niin tuskin sitten lähtee rahoittamaan sitä yritystäkään. Pankkimaailmassa paikallisuus tulee varmasti korostumaan.
– Siksi paikalliset Osuuspankit ja Säästöpankit ovat tärkeitä yritysrahoittajia. Mutta mihin suuntaan nämä isommat kansainväliset pankit lähtevät, se on kiinnostava nähdä, Tujunen pohtii.
– Rahoitusneuvojan liiketoimintaan tämä avaa mahdollisuuksia. Tämä päivänä rahoituksen lähteitä on paljon ja kaikki hyvät hankkeet saavat varmasti rahaa.
– Kun pk-yritys lähtee hakemaan rahoitusta, siihen on tarjolla hyviä eväitä kuten joukkorahoitus, Finnvera ja pankit. Yritysrahoitusta ei tänä päivänä tarvitse ottaa yhdestä paikasta, vaan me Rahoitusneuvojalla osaamme kasata asiakkaallemme mahdollisimman järkevän ja edullisen kokonaisuuden. Siinä me olemme erilaisia kuin pankit ja pystymme vastaamaan pankkien meneillä oleviin haasteisiin.
Ja siksi Suomen Rahoitusneuvoja Oy on hyvä kumppani niin yrittäjälle kuin pankillekin. Jos esimerkiksi yrityksen käyttöpääoma on niukalla ja tarve jopa akuutti, Rahoitusneuvoja voi auttaa pankkia näkemään numeroiden taakse ja yrittäjää saamaan esimerkiksi käyttöpääoman rahoituksen.
Yrittäjän pitää tietää käyttöpääoman tarve ja tehostaa käyttöpääoman hallintaa
Käyttöpääoma tarkoittaa lyhyesti sanottuna juoksevan liiketoiminnan sitomaa rahamäärää. Pääomaa sitoutuu liiketoiminnassa eri vaiheisiin useimmiten viiveistä johtuen.
Viiveitä syntyy yleisimmin siksi, että maksun saaminen asiakkaalta kestää, koska laskuissa pitää olla lakisääteisesti minimimaksuaika. Laskutus merkitään kirjanpidossa myyntisaamiseksi eli rahaksi, joka ei ole vielä käytettävissä, mutta kuuluu yritykselle. Lisäksi etenkin teollisessa toiminnassa käyttöpääomaa voi olla sitoutuneena erilaisiin varastoihin ja sekin luo viivettä.
Kun asiakas maksaa laskun, myyntisaaminen muuttuu kassavirraksi ja raha lisätään yrityksen käyttöpääomaan. Ja vastaavasti yrityksen ostovelat vähennetään käyttöpääomasta.
Lähtökohtaisesti on sitä parempi, mitä pienemmällä käyttöpääomalla yritys selviää. Kun tarvittu käyttöpääoma on pieni, myös pääoman kustannukset ovat pienempiä, pääoman tuotto on parempi ja yrityksen maksuvalmius on parempi.
"Käyttöpääomaa voi hallita. Sen tarvetta voi pienentää, sitä voi vapauttaa tai tarpeen kasvaessa käyttöpääomaa voi hankkia lisää esimerkiksi rahoituksella."
Mutta aina kaikki ei mene kuin Strömsössä. Joskus käyttöpääoma kutistuu liian pieneksi. Niin voi käydä voittoa tuottavalle yrityksellekin. Yrityksen kassasta loppuu käteinen, koska liikevoitto ei ole yhtä kuin kassavirta.
Toisaalta esimerkiksi kasvuun panostavalla yrityksellä käyttöpääoman tarvekin yleensä kasvaa.
Käyttöpääoman hallinta vaatii kattavaa liiketoiminnan tehostamista ja suunnittelua.
Lähes 40 vuotta eri pankeissa yritysrahoituksen parissa on antanut Seppo Tujuselle aika paljon ymmärrystä käyttöpääomasta. Mutta mitä yrittäjän itse pitää vähintään ymmärtää siitä?
– Yrittäjän pitää tietää käyttöpääoman tarve eli paljonko liiketoiminnan pyöritys vaatii rahaa. Ja sen jälkeen tietää, mistä sen tarvittavan summan saa. Jos lähtee pyörittämään liiketoimintaa tietämättä näitä, voi melkeinpä sanoa heippa, Seppo Tujunen aloittaa.
Seuraavaksi on hyvä tietää, että käyttöpääomaa voi hallita. Sen tarvetta voi pienentää, sitä voi vapauttaa tai tarpeen kasvaessa käyttöpääomaa voi hankkia lisää esimerkiksi rahoituksella.
– Käyttöpääoman hallinta on avainasia yrityksen talouden johtamisessa. Keinoja siihen löytyy vaikka kuinka paljon, Tujunen sanoo ja alkaa luetella keinoja.
– Käyttöpääoman tarvetta voi pienentää tehostamalla tuotantoa ja vähentämällä hävikkiä tai välivarastoja.
– Käyttöpääoman vapauttamisessa ulkoistaminen on todella tehokas keino. Sanoisin melkein nyrkkisääntönä, että yhtiön kannattaa ulkoistaa kaikki sellaiset toimet, jotka eivät ole ydinliiketoimintaa. It-laitteet voi liisata, leipomon ei kannata kuljettaa pullaa omalla autollaan, metalliyrityksen ei tarvitse omistaa jokaista hitsauskonettaan vaan esimerkiksi hyödyntää alihankintaa. Jos joku sanoo, että liisaaminen on kallista, niin kannattaa aina miettiä vaihtoehtoista kustannusta, Tujunen tiivistää.
– Käyttöpääomaa voi kasvattaa esimerkiksi lyhentämällä maksuaikoja, jolloin myyntisaaminen muuttuu kassavirraksi nopeammin. Jos se ei onnistu, voi myydä osan laskuista rahoitusyhtiölle. Lisäksi voi yrittää neuvotella ostolaskuille pidemmät maksuajat tai lykätä menoja muulla tavoin.
Kun käyttöpääoman hallintaa on parannettu tehostamalla kassavirtaa ja optimoimalla prosesseja, saattaa silti edessä olla tilanne, että käyttöpääoman rahoitus pitää järjestää oman pääoman lisäksi vieraalla pääomalla.
– Jos yritys tarvitsee kasvurahoitusta, voi järjestää osakeannin. Pk-yritykset saavat Finnveralta investointi- ja käyttöpääomalainaa. on tänä päivänä myös joustava vaihtoehto.
– Mutta vielä yleisempiä keinoja ovat pankin myöntämä luotollinen tili tai laskurahoitus, Tujunen vinkkaa.
Luotollinen tili tasaa yrityksen rahavirtaa sen suhteen, että yleensä ostolaskut pitää maksaa ennen kuin myyntilaskuista on saatu tuloja. Laskurahoituksella tai ns. factoring-rahoituksella yritys saa lainaa omia myyntilaskujaan vastaan ja laskut toimivat lainan vakuutena.
– Laskurahoitus on melko kallista, mutta toisaalta alihankkija on usein osa pirullista ketjua, jossa isomman yrityksen maksuajat ovat todella pitkät. Silloin kannattaa harkita, että muuttaa ainakin joidenkin asiakkaiden myyntilaskut rahoitusyhtiön tarjoamaksi rahaksi, Tujunen sanoo.
Ulkopuolista rahoitusta voi siis käyttää, mutta harkiten.
– Sille ulkopuoliselle rahalle muodostuu kuitenkin väistämättä hinta. Pitää tehdä hyvä rahoitussuunnitelma ja rahoituspaketti ja laskea paljonko esimerkiksi kasvun vaatimaan investointiin tarvitsee rahaa ja mistä se rahaa tulee. Pitää löytää hyvä tasapaino. Esimerkiksi factoring-rahoituksen hyödyntäminen vähentää varmasti yrityksen hallinnointikustannuksia, mutta kaikkia myyntisaatavia ei voi muuttaa rahaksi, se käy liian raskaaksi, Tujunen neuvoo.
Rahoitusneuvojan pääasiallinen rooli on ensisijaisesti auttaa yrittäjää käyttöpääoman rahoituksen hankinnassa ja rahoituskokonaisuuden suunnittelussa.
– Mutta jos yrittäjä on jo joutunut vaikeuksiin, kyllä meidän pitää sitäkin pureksia. Voimme ottaa tarkastelun alle yrityksen rahavirtaprosessin ja löytää keinoja sen optimointiin. Liiketoimintaa emme voi alkaa asiakkaamme puolesta pyörittää, mutta sen verran meidän pitää porautua ytimeen, että yhdessä asiakkaamme kanssa tiedämme syyn, miksi ollaan heikoilla jäillä, Tujunen lupaa.
Artikkeli jatkuu lomakkeen jälkeen.
Onnistunut käyttöpääoman rahoitus voi olla ratkaiseva apu
Milloin yleensä on ajauduttu heikoille jäille? Niitä tapauksia Tujunen on uransa varrella paljonkin nähnyt ja luettelee käyttöpääomaan liittyvät yleisimmät haasteet apteekin hyllyltä.
– Kasvu on aina yksi ja yleensä ensimmäinen syy. Tai sitten jossakin on tulppa eli tuotanto ei toimi tai myynti ei vedä, joten kassaan ei tule rahaa. Suurimmat ongelmat, mitkä olen nähnyt liittyvät oikeastaan aina siihen että myynti sakkaa tai sitten yrityksen iso asiakas ajautuu konkurssiin ja yritys kuittaa isot luottotappiot.
– Se on yksi väistämätön tekijä, että markkinat ovat Suomessa pienet. Kauppa hyytyy ja sen seurauksena pitää aina pystyä sopeutumaan.
"Yrittäjällä kun palaa pinna, niin siinä kannattaa rahoitusalan ihmisten olla hiljaa."
Tujunen siirtyy teoriasta käytäntöön kertomalla pysäyttävän tarinan.
– Tuttu yrittäjä tuli pankkiin ja laittoi nipun avaimia työpöydälleni. Sanoi, että se oli siinä, pidä tunkkisi. Nipussa oli kuorma-autojen ja muiden koneiden avaimia, toimitilojen avaimia, käytännössä kaikki yrityksen avaimet, Tujunen aloittaa.
– Huomasin heti, että nyt ei kannata sanoa mitään. Soitin kolmen päivän päästä ja kysyin, että millaiset ovat tuntemukset nyt. Pyysin, että tule käymään pankissa uudestaan. Ei hän tullut heti, mutta tuli parin viikon päästä.
– Käyttöpääomasta siinä oli kyse, kassasta olivat rahat loppuneet. Aloin jututtaa yrittäjää ja keskustella. Siitä särkyneestä liiketoiminnasta rakensimme sitten kolme uutta liiketoimintaa, jotka kaikki ovat toiminnassa tänäkin päivänä. Löysimme keinoja saada kassaan rahaa. Myimme omaisuutta, teimme pari uutta yhtiötä ja lunastimme henkilökohtaisen omaisuuden pois konkurssipesästä. Pankki kuittasi hiukan luottotappioita, mutta säästyttiin helvetinmoiselta konkurssilta.
– Asiakas on vielä tänäänkin erittäin tyytyväinen siitä, että olin sinnikäs. Annoin tilaa ja sitten juttelin. Yrittäjällä kun palaa pinna, niin siinä kannattaa rahoitusalan ihmisten olla hiljaa. Se on tunteella elävä ihminen, jolla on usein ihan kaikki pelissä.
Piti tuntea numeroiden taustat ja ihminen.
Tarinassa piilee ainakin pieni syy siihen, miksi Tujunen on mukana Rahoitusneuvojan toiminnassa, vaikka on jäänytkin pankkiuralta jo eläkkeelle.
– Oma elämä ei ole enää taloudellisesti veitsenterällä, joten tällä on itselleni jotenkin syvempi merkitys. Kokemukseni ansiosta osaan ja haluan auttaa niitä, jotka ovat vasta alkumatkalla tai suuressa tienhaarassa yrityksensä kanssa. Yli 30 vuoden uran jälkeen tuskin tulee vastaan enää sellaista asiakastapausta, jota ei ole ennen tullut.
– Loppujen lopuksi rahoitus on aina hyvin pienessä osassa yrittäjän näkökulmasta ja koko liiketoiminnan kannalta. Mutta jos rahoituksesta tulee kulmakivi ja rahat kassasta loppuu, niin siihen sitten se yritys kaatuu. Ensisijaisesti yrittäjän on osattava oma bisnes. Rahoitus on semmoinen välttämätön paha ja sen pitää olla kunnossa, mutta siihen saa meiltä apua.
Vapaasti hengittävänä yhtiönä Rahoitusneuvoja on luotettava kumppani yrittäjälle esimerkiksi käyttöpääoman rahoituksessa.
Suomen Rahoitusneuvoja Oy on vielä pieni toimija, mutta yrittäjälle luotettava kumppani, jolla on osaavat ja kokeneet asiantuntijat.
– Rahoitusneuvoja on niin sanotusti vapaasti hengittävä yhtiö eli meillä on mahdollisuus toimia rahoitusalalla miten haluamme asiakkaamme parhaaksi. Meillä on hyvät eväät onnistua. Meillä on todella kokeneet asiantuntijat, jotka tuntevat käytännössä kaikki pankkilaiset Suomessa. Meidän on helppo mennä juttelemaan ja neuvottelemaan.
– Sen lisäksi voimme toimia yhteistyössä esimerkiksi Vauraus Suomi Oy:n kaltaisten joukkorahoitusyhtiöiden kanssa ja saada sieltä oman pääoman ehtoista rahaa tai vähän vippiäkin täydentämään asiakkaamme rahoituspakettia.
– Asiakkaallemme me olemme vakaa ja turvallinen vaihtoehto. Meillä ei ole mitään muuta kuin asiakkaamme ja hänen etunsa. Me haluamme hänelle ratkaisun, emme myydä omaa lainatuotettamme ja liittää siihen vakuuksia, Tujunen päättää.
Seppo Tujusen ura:
- 80-luvulla Postipankissa esimiesharjoittelijana 1,5 vuotta ja töissä neljä vuotta.
- Säästöpankki-ryhmässä noin 15 vuotta erilaisissa tehtävissä mm. toimitusjohtajana ja liiketoimintajohtajana.
- 90-luvun pankkikriisin aikana 8 vuotta Säästöpankki Optian varatoimitusjohtajana mukana nostamassa Optiaa Suomen suurimmaksi säästöpankiksi.
- 2000-luvulla Handelsbankenissa 18 vuotta, jonka aikana tehtävänä mm. avata uusia konttoreita. Sen jälkeen toimi Handelsbanken Finans-rahoitusyhtiön yritysrahoituksesta vastaavana henkilönä.
- 2017 alkaen Suomen Rahoitusneuvoja Oy:n neuvonantaja ja hallituksen jäsen.
Ota yhteyttä meihin!