Julkaistu: 12.11.2021
Sami Salokoski: “Rahaa on liikkeellä, mutta se ei löydä kotiin”
Rahoitusneuvojan palveluksessa syyskuussa aloittanut Sami Salokoski uskoo, että yritysrahoituksen saaminen tulee tulevaisuudessa hankaloitumaan entisestään. Rahoitusneuvojan asiantuntijaverkoston avulla yrityksesi voi kuitenkin saada myönteisen päätöksen.
PK-sektorin yritysten mahdollisuudet saada rahoitusta investoinneille ovat pienentyneet viime vuosina. Suurin syy on pankkien tiukka regulaatio.
Rahoitusneuvojan asiantuntijatiimiin alkusyksystä liittynyt Sami Salokoski, joka omaa pitkän ja monipuoliseen kokemuksen eri alojen yritysten hallituksista ja kansainvälisestä liiketoiminnasta, ei näe valoa tunnelin päässä. Päinvastoin Salokoski povaa, että tilanne tulee synkentymään lähivuosina entisestään.
– Pankkien investointirahoitus yrityksille tulee näkemykseni mukaan päättymään kokonaan jonain päivänä. Se on ihan regulaatiosta johtuva kehitys. Tilanne on haasteellinen yritysten kannalta, Salokoski sanoo.
Yhdysvalloissa kehitys on vahvasti jo edennyt siihen pisteeseen. Salokosken mukaan rahoituksesta eivät enää vastaa pankit, vaan investointipankit.
– Suomessa mennään samaan suuntaan. Perässä tullaan, mutta pikkuviiveellä, osittain suljetun pankkisysteemin johdosta.
PK-sektorin yritykset voivat kuitenkin parantaa mahdollisuuksiaan saada rahoitusta. Rahoitusneuvojan asiantuntijaverkoston ja kontaktien avulla voit nimittäin yrittäjänä saada investointisi toteutumaan.
– Yrityksillä on varmasti halu investoida, mutta jarruttavana tekijänä on se, että rahoituksen saaminen vaatii aina sellaista omaisuutta, jota pankkimaailmassa luetaan turvaavaksi vakuudeksi. Turvaavaksi vakuudeksi lasketaan esimerkiksi asunto tai puhdasta rahaa, vuonna 2019 Aalto-yliopiston MBA-tutkinnon suorittanut Sami Salokoski sanoo.
– Jos ei ole omaa pääomaa sijoitettavaksi ja kontaktiverkostoa auttamassa rahoitusrakenteen suunnittelussa, yrittäjän on vaikea tulla esimerkiksi Jyväskylästä Helsinkiin pyytämään yritysrahoitusta.
Tässä kohtaa kuvioon voi astua Rahoitusneuvojan asiantuntijaverkosto, joka auttaa yrityksiä avaamaan oikeat ovet.
– Pääomasijoitukset ovat vahvinta osaamistani. Rahaa on kyllä liikkeellä, mutta se ei löydä kotiin. Meillä on laajat kontaktiverkostot ja hyvät keinot auttaa yrityksiä löytämään paras rahanlähde, Salokoski kiteyttää.
Viime vuosina on keskusteltu paljon maamme tarpeesta löytää ”uusi Nokia”. Monella alalla kehitys on kuitenkin vienyt toiseen suuntaan, kun eri tuotantoja, parhaana esimerkkinä ehkä paperiteollisuus, on siirretty suurilta osin ulkomaille.
– On luonnollista, että logistisista syistä tuotanto siirretään sinne, missä kysyntä on suurinta. Me emme voi mitään sille, että Suomi on kaukana kaikesta, Salokoski sanoo.
Mutta kansainvälisille markkinoille pyrkivien nousevien yritysten kannattaa kääntää fokuksena ongelmista mahdollisuuksiin, monen start up -yrityksen käynnistämiskonsulttina toiminut Salokoski toteaa.
– Erilaisia palveluita voi tuottaa Suomestakin käsin. Kun tekee laatua, sijainnilla ei ole mitään merkitystä.
Tästä saatiin marraskuussa oiva esimerkki, kun suomalainen vuonna 2014 perustettu teknologiayritys Wolt, joka välittää ruokaa kotiinkuljetuksena omalla verkkoalustallaan, myytiin Yhdysvaltoihin seitsemällä miljardilla dollarilla.
Muun muassa golfia vapaa-ajallaan harrastavalla Sami Salokoskella on taustaa myös joukkueurheilusta. Mies pelasi itse aikoinaan jääkiekkoa pääkaupunkiseudulla ja myöhemmin toimi myös valmentajana pojan harrastuksen kautta. Myös työelämässä hallielämä on tullut tutuksi.
– Olen ollut mukana aika monessa julkisessa jäähallihankkeessa, esimerkiksi Espoossa. Rahoitusneuvojan asiantuntijana pystyn myös näissä asioissa antamaan tietoa siitä, miten eri prosesseissa kannattaa edetä.
Julkiseen rahoitukseen tähtäävissä hankkeissa korostuu joukkueurheilun tavoin myös tiimityöskentely. Valmistelun on oltava huolellista, jotta myös viime kädessä päätöksiä tekevä poliittinen kenttä saadaan hankkeiden taakse.
– Yhtiöittäminen, joissa kaupunki on osakkaana, on ensimmäinen askel. Kaupungit ja kunnat eivät suoraan lähde lainaamaan, mutta voivat toimia takaajina. Esimerkiksi hallihankkeet ovat myös kaupunkien intresseissä – harrastajat tarvitsevat tiloja ja vuokratulojen kautta saadaan rahaa sisään, Salokoski toteaa.
Rahoitusneuvojan asiantuntijatiimiin alkusyksystä liittynyt Sami Salokoski, joka omaa pitkän ja monipuoliseen kokemuksen eri alojen yritysten hallituksista ja kansainvälisestä liiketoiminnasta, ei näe valoa tunnelin päässä. Päinvastoin Salokoski povaa, että tilanne tulee synkentymään lähivuosina entisestään.
– Pankkien investointirahoitus yrityksille tulee näkemykseni mukaan päättymään kokonaan jonain päivänä. Se on ihan regulaatiosta johtuva kehitys. Tilanne on haasteellinen yritysten kannalta, Salokoski sanoo.
Yhdysvalloissa kehitys on vahvasti jo edennyt siihen pisteeseen. Salokosken mukaan rahoituksesta eivät enää vastaa pankit, vaan investointipankit.
– Suomessa mennään samaan suuntaan. Perässä tullaan, mutta pikkuviiveellä, osittain suljetun pankkisysteemin johdosta.
Rahoitusneuvoja auttaa rahan kotiuttamisessa
PK-sektorin yritykset voivat kuitenkin parantaa mahdollisuuksiaan saada rahoitusta. Rahoitusneuvojan asiantuntijaverkoston ja kontaktien avulla voit nimittäin yrittäjänä saada investointisi toteutumaan.
– Yrityksillä on varmasti halu investoida, mutta jarruttavana tekijänä on se, että rahoituksen saaminen vaatii aina sellaista omaisuutta, jota pankkimaailmassa luetaan turvaavaksi vakuudeksi. Turvaavaksi vakuudeksi lasketaan esimerkiksi asunto tai puhdasta rahaa, vuonna 2019 Aalto-yliopiston MBA-tutkinnon suorittanut Sami Salokoski sanoo.
– Jos ei ole omaa pääomaa sijoitettavaksi ja kontaktiverkostoa auttamassa rahoitusrakenteen suunnittelussa, yrittäjän on vaikea tulla esimerkiksi Jyväskylästä Helsinkiin pyytämään yritysrahoitusta.
Tässä kohtaa kuvioon voi astua Rahoitusneuvojan asiantuntijaverkosto, joka auttaa yrityksiä avaamaan oikeat ovet.
– Pääomasijoitukset ovat vahvinta osaamistani. Rahaa on kyllä liikkeellä, mutta se ei löydä kotiin. Meillä on laajat kontaktiverkostot ja hyvät keinot auttaa yrityksiä löytämään paras rahanlähde, Salokoski kiteyttää.
Suomestakin pääsee maailmalle
Viime vuosina on keskusteltu paljon maamme tarpeesta löytää ”uusi Nokia”. Monella alalla kehitys on kuitenkin vienyt toiseen suuntaan, kun eri tuotantoja, parhaana esimerkkinä ehkä paperiteollisuus, on siirretty suurilta osin ulkomaille.
– On luonnollista, että logistisista syistä tuotanto siirretään sinne, missä kysyntä on suurinta. Me emme voi mitään sille, että Suomi on kaukana kaikesta, Salokoski sanoo.
Mutta kansainvälisille markkinoille pyrkivien nousevien yritysten kannattaa kääntää fokuksena ongelmista mahdollisuuksiin, monen start up -yrityksen käynnistämiskonsulttina toiminut Salokoski toteaa.
– Erilaisia palveluita voi tuottaa Suomestakin käsin. Kun tekee laatua, sijainnilla ei ole mitään merkitystä.
Tästä saatiin marraskuussa oiva esimerkki, kun suomalainen vuonna 2014 perustettu teknologiayritys Wolt, joka välittää ruokaa kotiinkuljetuksena omalla verkkoalustallaan, myytiin Yhdysvaltoihin seitsemällä miljardilla dollarilla.
Julkiset hankkeet tuttuja
Muun muassa golfia vapaa-ajallaan harrastavalla Sami Salokoskella on taustaa myös joukkueurheilusta. Mies pelasi itse aikoinaan jääkiekkoa pääkaupunkiseudulla ja myöhemmin toimi myös valmentajana pojan harrastuksen kautta. Myös työelämässä hallielämä on tullut tutuksi.
– Olen ollut mukana aika monessa julkisessa jäähallihankkeessa, esimerkiksi Espoossa. Rahoitusneuvojan asiantuntijana pystyn myös näissä asioissa antamaan tietoa siitä, miten eri prosesseissa kannattaa edetä.
Julkiseen rahoitukseen tähtäävissä hankkeissa korostuu joukkueurheilun tavoin myös tiimityöskentely. Valmistelun on oltava huolellista, jotta myös viime kädessä päätöksiä tekevä poliittinen kenttä saadaan hankkeiden taakse.
– Yhtiöittäminen, joissa kaupunki on osakkaana, on ensimmäinen askel. Kaupungit ja kunnat eivät suoraan lähde lainaamaan, mutta voivat toimia takaajina. Esimerkiksi hallihankkeet ovat myös kaupunkien intresseissä – harrastajat tarvitsevat tiloja ja vuokratulojen kautta saadaan rahaa sisään, Salokoski toteaa.