Julkaistu: 17.04.2020
Miten pelastetaan yrityksen talous koronakriisin aikana?
.jpg)
Koronaepidemian aiheuttama infarkti globaalille taloudelle on iso, vakava ja akuutti. Ruohonjuuritasolla kriisi iskee luonnollisesti yritysten ja kuluttajien talouteen.
– Tällaista pudotusta taloudessa ei ole tapahtunut toisen maailmansodan jälkeen. Nyt on tärkeää varmistua siitä, että tarpeettomia konkursseja ei tule, kun muutoin terveillä yrityksillä liiketoiminta loppuu kuin seinään ilman omaa syytä, Rahoitusneuvojan liiketoimintajohtaja Matti Nieminen sanoo.
Mitä yritykset voivat tehdä heti sekä pitemmällä aikavälillä talouden pelastamiseksi? Millaista apua on lupa odottaa valtiovallalta? Onko tästä edes mahdollista selviytyä?
– Tällaista pudotusta taloudessa ei ole tapahtunut toisen maailmansodan jälkeen. Nyt on tärkeää varmistua siitä, että tarpeettomia konkursseja ei tule, kun muutoin terveillä yrityksillä liiketoiminta loppuu kuin seinään ilman omaa syytä, Rahoitusneuvojan liiketoimintajohtaja Matti Nieminen sanoo.
Mitä yritykset voivat tehdä heti sekä pitemmällä aikavälillä talouden pelastamiseksi? Millaista apua on lupa odottaa valtiovallalta? Onko tästä edes mahdollista selviytyä?
Yrityksen tärkein toimenpide on suojella kaikin tavoin omaa kassavirtaansa. Tällä hetkellä emme tiedä, kuinka pitkään koronaepidemia ja sen aiheuttamat toimintarajoitukset vielä kestävät.
– Tuloja pitää saada nopeasti sisään niin paljon kuin mahdollista, ja menoja hidastaa ja vähentää niin paljon kuin mahdollista. Nopeasti kannattaa ottaa yhteyttä rahoittajiin, kuten pankkeihin ja Finnveraan. Rahoitusneuvojan asiantuntijat neuvovat tarvittaessa kassavirran optimoinnissa, siinä me olemme ammattilaisia, Nieminen aloittaa.
Menojen karsiminen tarkoittaa usein lomautuksia ja neuvotteluja maksuista päämiesten, rahoittajien tai vuokranantajien kanssa. Ja joidenkin liiketoimintojen sulkemista, jos kauppa ei käy.
Rahoittajien kanssa voi neuvotella lisärahoituksesta, jonka avulla vahvistaa yrityksen käyttöpääomaa, jos uskoo, että lainanotto kannattaa ja liiketoiminta on kannattavaa koronan jälkeenkin.
– Nyt on jo tosin nähty, että yritykset ovat varovaisia lainanotossa ja se on ymmärrettävää. Ei voi ottaa syömävelkaa, jos tulevaisuudesta ei ole tietoa. Tulemme tarvitsemaan myös suoraa yritystukea, koska tämä tapahtunut on täysin yrityksistä riippumaton juttu.
Kun akuuteimmat asiat on hoidettu, yritysten pitää miettiä lisätulon lähteitä palvelemalla nykyisiä asiakkaita uudella tavalla tai hankkimalla uusia asiakkaita. Historia osoittaa, että kun maailma kriisiytyy ja muuttuu rysäyksellä, parhaiten ovat selviytyneet yritykset, jotka ovat muuttaneet toimintaansa uuden tilanteen mukaiseksi.
– Yritysten pitää nyt olla notkeita ja kehittää uusia toimintatapoja. Tässä on myös uusia mahdollisuuksia, jotka voivat viedä yrityksen kasvuun kriisin jälkeen. Suomalaisillekin yrityksille tarjoutuu mahdollisuuksia globaaleilla markkinoilla, Nieminen tsemppaa.
– Jos tästä selvitään kohtuullisen nopeasti ja rajoitusten vapautuminen alkaa kesän aikana, uskon että ihmiset lähtevät palveluiden pariin ja tavaroiden tuotantoketjut palautuvat normaaleiksi. Moni yrittäjä orientoituu jo niin, että syksyllä ollaan täydessä vauhdissa.
Pitkällä aikavälillä yrityksen taloudesta pitää huolehtia ottamalla nykytilanteesta opiksi. Kun liiketoiminta taas rullaa, on aika tehdä investointeja. Mutta myös suunnitelmat siitä, miten kriisitilanteesta selvitään seuraavalla kerralla niin liiketoiminnan kuin .
Poikkeusoloissa valtiovallan apu on tärkeää, koska yritysten talous ei tällä hetkellä ole niiden omissa käsissä. Filosofisella tasolla voi sanoa, että juuri tällaisten tilanteiden takia meillä on sanaton yhteiskuntasopimus, jonka avulla itsenäisesti toimivat ihmiset perustavat keskinäisellä yhteisymmärryksellä valtion.
Nopein, tehokkain ja konkreettisin apu myös valtiolta on sellaista, joka auttaa yritysten kassavirran suojelussa. Se tarkoittaa esimerkiksi lakimuutoksia, joita nyt on saatu nopealla aikataululla tehtyä.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen lomautuksia koskevien neuvottelujen nopeuttamisesta nopeimmillaan viiteen päivään.
– Yritykset, jotka ennen kriisiä ovat olleet kannattavia, pitää viedä tämän kriisin ohi. Pelkkä löysempi rahoitus ja Finnveran takaukset eivät riitä. Suoraa yritystukea pitää tarjota kassakriisissä oleville terveille yrityksille. Kuinka paljon, sitä en osaa sanoa, Nieminen pohtii.
Nieminen myös toivoo, että tietyt vanhat hyvät tavat palaisivat.
– On tärkeää, että etenkin julkisen puolen toimijat maksavat laskut nopeasti ja jopa etuajassa. Yleisen maksukulttuurin parantaminen auttaa monia yrityksiä ja etenkin pk-yrityksiä. 90 päivän maksuaikoja ei voinut aiemminkaan perustella kestävästi millään.
Epidemian jälkeen rahan pitää virrata eikä vastuu siitä voi olla vain kuluttajilla. Pitemmällä aikavälillä valtiojohdon pitää miettiä, mitä tapahtuu taloudessa, kun epidemia on selätetty.
Yrityksiä menee konkurssiin kaikissa tilanteissa ja tämän epidemian seurauksena konkursseja tulee selvästi normaalia enemmän. Kaikkia yrityksiä ei voi pelastaa eikä se ole edes tarkoituksenmukaista.
Suomen konkurssilainsäädäntö on ajastaan jäljessä ja nyt sen uusimiseen on hyvä mahdollisuus. Tällä hetkellä oikeusministeriö valmistelee lakiesitystä, jolla rajoitetaan velkojan oikeutta hakea yritys konkurssiin. Pitäisikö lakia muuttaa pysyvämmin ja yrittäjälle armeliaammaksi?
Jos konkurssiin menneille yrittäjille annettaisiin mahdollisuus nopeaan uuteen alkuun, se helpottaisi koko talouden toipumista. Yrittäjän sosiaaliturva on huonolla tasolla. Sen lisäksi konkurssiin mennyt yrittäjä pidetään velkavankeudessa pitkään. Monissa muissa maissa yrittäjä saa aloittaa puhtaalta pöydältä, kun on luovuttanut velkojalle sen omaisuuden, mitä on yritystoiminnan pantiksi laittanut ja mitä irti lähtee – käytännössä siis kotinsa avaimet.
Asian kääntöpuoli on se, että jos konkurssilaki muuttuu yrittäjälle armollisemmaksi, usein pankit jäisivät nuolemaan näppejään. Ja jos pankit nuolevat näppejään liian usein, seurauksena on pankkikriisi.
Epidemian jälkeen on entistä tärkeämpää kannustaa ihmisiä yrittäjyyteen, joka on ainoa keino rakentaa kestävää kansantaloutta. Kannustaako valtio kansalaisiaan yrittäjyyteen? Ainakin halukkuus yrittäjyyteen on kasvanut.
Valtiontalouden lisävelkaantuminen vaikuttaa kaikkiin suomalaisiin
–Kestävyysvaje ei ole kadonnut, ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa. Yritysten näkökulmasta asiaa ei voida ratkaista vain veroja kiristämällä, koska lopputulos voi olla päinvastainen mitä haettiin, Nieminen sanoo.
– Talouden dynamiikka toimii niin, että pitää olla tietty vapausaste. Sen myötä verotuloja kertyy euromääräisesti itseasiassa enemmän kuin vain suoraan veroja kiristämällä, Nieminen perustelee.
Nieminen muistuttaa kaikkia talousasioista vastaavia, missä kunnossa valtiontalous täytyy pitää, että tällaisesta kriisistä selvitään hyvinvointivaltio säilyttäen.
– Julkisen talouden menojen täytyy vastata tuloja. Jatkuvasti ei voi ottaa syömävelkaa.
Jos valtiovalta tekee taloutta vilkastuttavia toimia, kuten verotukseen liittyviä päätöksiä, yhteiskuntavastuu siirtyy myös muille toimijoille. Yritysten pitää tehdä investointeja, työllistää ja pitää maltti osinkojen jaossa.
– Sen lisäksi meidän pitää saada työelämän dynamiikkaa paremmaksi ja poistaa näitä jäykkyyksiä, joista on keskusteltu jo ennen kriisiä. Mielestäni kriisi on osoittanutkin, että olemme yhteisellä asialla ja molemmilla puolilla on tahtoa järjestää asiat.
– Uskon, että vastuunkantajia löytyy ja kyllä suomalaiset ovat selvinneet yhdessä pahemmastakin. Nythän pitää vain pysyä kotona. Jos me noudatamme näitä ohjeita, tämä menee varmasti ohi, Nieminen kannustaa.
– Kukaan ei tiedä, mitä on lopulta edessä, mutta onneksi Suomi on vakaa yhteiskunta ja meidän pankkimme ovat varsin vakavaraisia.
– Tuloja pitää saada nopeasti sisään niin paljon kuin mahdollista, ja menoja hidastaa ja vähentää niin paljon kuin mahdollista. Nopeasti kannattaa ottaa yhteyttä rahoittajiin, kuten pankkeihin ja Finnveraan. Rahoitusneuvojan asiantuntijat neuvovat tarvittaessa kassavirran optimoinnissa, siinä me olemme ammattilaisia, Nieminen aloittaa.
Menojen karsiminen tarkoittaa usein lomautuksia ja neuvotteluja maksuista päämiesten, rahoittajien tai vuokranantajien kanssa. Ja joidenkin liiketoimintojen sulkemista, jos kauppa ei käy.
"Tässä on myös uusia mahdollisuuksia, jotka voivat viedä yrityksen kasvuun kriisin jälkeen. Suomalaisillekin yrityksille tarjoutuu mahdollisuuksia globaaleilla markkinoilla."
Rahoittajien kanssa voi neuvotella lisärahoituksesta, jonka avulla vahvistaa yrityksen käyttöpääomaa, jos uskoo, että lainanotto kannattaa ja liiketoiminta on kannattavaa koronan jälkeenkin.
– Nyt on jo tosin nähty, että yritykset ovat varovaisia lainanotossa ja se on ymmärrettävää. Ei voi ottaa syömävelkaa, jos tulevaisuudesta ei ole tietoa. Tulemme tarvitsemaan myös suoraa yritystukea, koska tämä tapahtunut on täysin yrityksistä riippumaton juttu.
Kun akuuteimmat asiat on hoidettu, yritysten pitää miettiä lisätulon lähteitä palvelemalla nykyisiä asiakkaita uudella tavalla tai hankkimalla uusia asiakkaita. Historia osoittaa, että kun maailma kriisiytyy ja muuttuu rysäyksellä, parhaiten ovat selviytyneet yritykset, jotka ovat muuttaneet toimintaansa uuden tilanteen mukaiseksi.
– Yritysten pitää nyt olla notkeita ja kehittää uusia toimintatapoja. Tässä on myös uusia mahdollisuuksia, jotka voivat viedä yrityksen kasvuun kriisin jälkeen. Suomalaisillekin yrityksille tarjoutuu mahdollisuuksia globaaleilla markkinoilla, Nieminen tsemppaa.
– Jos tästä selvitään kohtuullisen nopeasti ja rajoitusten vapautuminen alkaa kesän aikana, uskon että ihmiset lähtevät palveluiden pariin ja tavaroiden tuotantoketjut palautuvat normaaleiksi. Moni yrittäjä orientoituu jo niin, että syksyllä ollaan täydessä vauhdissa.
Pitkällä aikavälillä yrityksen taloudesta pitää huolehtia ottamalla nykytilanteesta opiksi. Kun liiketoiminta taas rullaa, on aika tehdä investointeja. Mutta myös suunnitelmat siitä, miten kriisitilanteesta selvitään seuraavalla kerralla niin liiketoiminnan kuin .
Valtion on autettava yrityksiä, maksuajat lyhyiksi
Poikkeusoloissa valtiovallan apu on tärkeää, koska yritysten talous ei tällä hetkellä ole niiden omissa käsissä. Filosofisella tasolla voi sanoa, että juuri tällaisten tilanteiden takia meillä on sanaton yhteiskuntasopimus, jonka avulla itsenäisesti toimivat ihmiset perustavat keskinäisellä yhteisymmärryksellä valtion.
Nopein, tehokkain ja konkreettisin apu myös valtiolta on sellaista, joka auttaa yritysten kassavirran suojelussa. Se tarkoittaa esimerkiksi lakimuutoksia, joita nyt on saatu nopealla aikataululla tehtyä.
Turvaa kassavirta myös pandemian aikana.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen lomautuksia koskevien neuvottelujen nopeuttamisesta nopeimmillaan viiteen päivään.
– Yritykset, jotka ennen kriisiä ovat olleet kannattavia, pitää viedä tämän kriisin ohi. Pelkkä löysempi rahoitus ja Finnveran takaukset eivät riitä. Suoraa yritystukea pitää tarjota kassakriisissä oleville terveille yrityksille. Kuinka paljon, sitä en osaa sanoa, Nieminen pohtii.
Nieminen myös toivoo, että tietyt vanhat hyvät tavat palaisivat.
– On tärkeää, että etenkin julkisen puolen toimijat maksavat laskut nopeasti ja jopa etuajassa. Yleisen maksukulttuurin parantaminen auttaa monia yrityksiä ja etenkin pk-yrityksiä. 90 päivän maksuaikoja ei voinut aiemminkaan perustella kestävästi millään.
Nousuun lakimuutoksilla ja yrittäjyyden aseman parantamisella
Epidemian jälkeen rahan pitää virrata eikä vastuu siitä voi olla vain kuluttajilla. Pitemmällä aikavälillä valtiojohdon pitää miettiä, mitä tapahtuu taloudessa, kun epidemia on selätetty.
Yrityksiä menee konkurssiin kaikissa tilanteissa ja tämän epidemian seurauksena konkursseja tulee selvästi normaalia enemmän. Kaikkia yrityksiä ei voi pelastaa eikä se ole edes tarkoituksenmukaista.
Suomen konkurssilainsäädäntö on ajastaan jäljessä ja nyt sen uusimiseen on hyvä mahdollisuus. Tällä hetkellä oikeusministeriö valmistelee lakiesitystä, jolla rajoitetaan velkojan oikeutta hakea yritys konkurssiin. Pitäisikö lakia muuttaa pysyvämmin ja yrittäjälle armeliaammaksi?
Jos konkurssiin menneille yrittäjille annettaisiin mahdollisuus nopeaan uuteen alkuun, se helpottaisi koko talouden toipumista. Yrittäjän sosiaaliturva on huonolla tasolla. Sen lisäksi konkurssiin mennyt yrittäjä pidetään velkavankeudessa pitkään. Monissa muissa maissa yrittäjä saa aloittaa puhtaalta pöydältä, kun on luovuttanut velkojalle sen omaisuuden, mitä on yritystoiminnan pantiksi laittanut ja mitä irti lähtee – käytännössä siis kotinsa avaimet.
Asian kääntöpuoli on se, että jos konkurssilaki muuttuu yrittäjälle armollisemmaksi, usein pankit jäisivät nuolemaan näppejään. Ja jos pankit nuolevat näppejään liian usein, seurauksena on pankkikriisi.
Epidemian jälkeen on entistä tärkeämpää kannustaa ihmisiä yrittäjyyteen, joka on ainoa keino rakentaa kestävää kansantaloutta. Kannustaako valtio kansalaisiaan yrittäjyyteen? Ainakin halukkuus yrittäjyyteen on kasvanut.
"Meidän pitää saada työelämän dynamiikkaa paremmaksi ja poistaa näitä jäykkyyksiä, joista on keskusteltu jo ennen kriisiä."
Valtiontalouden lisävelkaantuminen vaikuttaa kaikkiin suomalaisiin
–Kestävyysvaje ei ole kadonnut, ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa. Yritysten näkökulmasta asiaa ei voida ratkaista vain veroja kiristämällä, koska lopputulos voi olla päinvastainen mitä haettiin, Nieminen sanoo.
– Talouden dynamiikka toimii niin, että pitää olla tietty vapausaste. Sen myötä verotuloja kertyy euromääräisesti itseasiassa enemmän kuin vain suoraan veroja kiristämällä, Nieminen perustelee.
Nieminen muistuttaa kaikkia talousasioista vastaavia, missä kunnossa valtiontalous täytyy pitää, että tällaisesta kriisistä selvitään hyvinvointivaltio säilyttäen.
– Julkisen talouden menojen täytyy vastata tuloja. Jatkuvasti ei voi ottaa syömävelkaa.
Jos valtiovalta tekee taloutta vilkastuttavia toimia, kuten verotukseen liittyviä päätöksiä, yhteiskuntavastuu siirtyy myös muille toimijoille. Yritysten pitää tehdä investointeja, työllistää ja pitää maltti osinkojen jaossa.
– Sen lisäksi meidän pitää saada työelämän dynamiikkaa paremmaksi ja poistaa näitä jäykkyyksiä, joista on keskusteltu jo ennen kriisiä. Mielestäni kriisi on osoittanutkin, että olemme yhteisellä asialla ja molemmilla puolilla on tahtoa järjestää asiat.
– Uskon, että vastuunkantajia löytyy ja kyllä suomalaiset ovat selvinneet yhdessä pahemmastakin. Nythän pitää vain pysyä kotona. Jos me noudatamme näitä ohjeita, tämä menee varmasti ohi, Nieminen kannustaa.
– Kukaan ei tiedä, mitä on lopulta edessä, mutta onneksi Suomi on vakaa yhteiskunta ja meidän pankkimme ovat varsin vakavaraisia.
Neuvot yrittäjälle tiivistetysti
- Heti! Suojele kassavirtaa, karsi menoja ja varmista mahdollisimman suuret tulot
- Ensiavun jälkeen! Sopeudu tilanteeseen, mieti uusia liiketoimintamalleja, uusia tulonlähteitä, uusia avautuvia markkinoita
- Pitkällä tähtäimellä! Ota opiksi. Tee (Rahoitusneuvoja voi auttaa) ja toimintasuunnitelma seuraavaa kriisiä varten.