Julkaistu: 04.09.2018
Rahoitusmarkkinat Suomessa historiallisen hyvässä tilanteessa

– Jos katsomme rahoituksen tarjontaa, näin paljon vaihtoehtoja ei ole ollut koskaan aiemmin tarjolla. Rahoitusmarkkinat Suomessa ovat historiallisen hyvässä tilanteessa, sanoo Suomen Rahoitusneuvoja Oy:n liiketoimintajohtaja Juha Loponen.
Rahoitusmarkkinat tarjoavat rahoitusta erilaisiin tarpeisiin. Kansantalouden kannalta tärkeintä on se, että rahoitusjärjestelmä ohjaa rahoitusta ylijäämäisiltä taloudellisilta toimijoilta alijäämäisille, jotta esimerkiksi yritysten investoinnit mahdollistuvat.
Yrityksille löytyy tällä hetkellä pääomasijoittajia ja myös joukkorahoitusyhtiöitä, jotka tarjoavat rahoitusta sijoituspohjaisesti. Samaan aikaan myös lainarahoitukseen on tullut lisää tarjontaa perinteisiltä pankeilta, joukkorahoitusyhtiöiltä, lainarahastoilta ja muilta erityisluottolaitoksilta.
– Rahaa on saatavilla, mutta juju piilee siinä, että yritysrahoituksen ehdot ovat muuttuneet merkittävästi. Rahoitusmarkkinat muuttuivat, kun pankkien vakavaraisuusvaatimukset ja muut regulatiiviset toimet ovat supistaneet luotonantoa suhteessa kysyntään. Seurauksena tästä on se, että käytännössä rahoitusta saa, jos kyseessä on hyvä hanke reippailla vakuuksilla. Toisaalta tämä on luonut markkinoilla tilaa muille elementeille, Loponen kertoo.
Viime kädessä rahoitus myönnetään varsin yksinkertaisen mallin mukaan. Loponen selventää millaiselle peruskivelle Suomen rahoitusmarkkinat rakentuvat.
– Ensin katsotaan onko kyseessä hyvä hanke. Seuraavaksi lasketaan, riittääkö investoinnista kertyvä oletettu tulevaisuuden kassavirta lainan takaisinmaksuun. Lopuksi katsotaan, onko yrityksellä tarjota jotain vakuuksia, jos laina-aikana tapahtuu jotain odottamatonta, jolloin pankki voi turvata saatavansa.

– Pankkien toiminnassa vakuuden rooli on säätelyn myötä muodostunut erittäin merkittäväksi. Sen takia rahoitusmarkkinoille on syntynyt tilaa myös muille ratkaisuille. Samaan hengenvetoon täytyy kuitenkin todeta, että aivan samalla perusteella myös joukkorahoittajat ja lainarahastot tekevät omat luottopäätöksensä. Nekään eivät ole pikavippifirmoja, jotka kompensoivat omaa riskiään pelkällä korolla. Myös etsii nimenomaan hyviä hankkeita rahoitettavaksi.
– Tässä piilee konsultoinnin merkitys ja Rahoitusneuvojan rooli uutena yrityksenä. Me voimme valmistella yritykset rahoituskelpoiseksi. Sen merkitys korostuu nykyisillä rahoitusmarkkinoilla, Loponen sanoo.
Kun rahoitusmarkkinan säätely on muuttunut, myös pankkien kulurakenne on muuttunut merkittävästi.
– Tilanne on se, että pankkien liiketoiminta ei enää pelkällä korkokatteella kannata. Kattavaa konttoriverkostoa ja henkilökohtaista palvelua ei voi pitää yllä, vaan on siirrytty vahvasti verkkopalveluihin. Yhteyshenkilöt ovat vaihtuneet, jos niitä enää yrittäjille onkaan. Tämä on haastavaa yrittäjille, kun ei enää tiedä kehen ottaa yhteyttä. Sen seurauksena yrityksen rahoitussuunnittelu voi mennä sekavaksi. Tämä luo kysyntää Rahoitusneuvojan palvelulle rahoitusmarkkinoilla.
– Lisääntynyt säätely nostaa myös pankkien tarjoaman pääoman hintaa. Jos heillä pääomakulut kasvavat, ne siirretään asiakkaiden maksettavaksi marginaalien muodossa.
Joukkorahoitusmarkkinat muuttavat vallitsevaa tilannetta. Joukkorahoitusyhtiöt eivät toimi talletuspankkiluvan vaan joukkorahoitusluvan alaisina. Se lisää tarjontaa rahoitusmarkkinoilla. Uusia toimijoita ovat esimerkiksi sellaiset yhtiöt kuin Vauraus, Fellow Finance UB Rahoitus ja Groundfunding.
– Mikäli minä ymmärrän markkinatalouden perusperiaatteet oikein ja kun markkinoille tulee lisää tarjontaa, niin hinnan pitäisi laskea. Jos talouteen ei tule odottamattomia kupruja, meillä tulee rahoitusmarkkinoilla olemaan talletuspankkirahoitus- ja joukkorahoitussektorit, joiden hinnat ja luottopoliittiset kriteerit menevät hyvin lähelle toisiaan.
Rahoitusjärjestelmän tärkein tehtävä on kanavoida rahoitusta säästäjiltä investoijille. Olennaista on se, että raha virtaa tehokkaasti. Loposen mielestä tällä hetkellä ei näytä siltä.
– Ei varsinkaan pankeissa, jos katsotaan rahamäärän kehitystä viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Euroopan Keskuspankki ja muut keskuspankit lähtivät elvyttämään taloutta vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen pumppaamalla valtavat määrät rahaa markkinoille. Mutta se raha ei ole lähtenyt liikkeelle, se ei ole mennyt investointeihin vaan makaa pankkien taseissa ja esimerkiksi valtion lainoissa, kun Kreikkaa, Portugalia ja Italiaa on tuettu, Loponen perustelee.

– Raha on jumissa ja nyt on mielenkiintoista nähdä miten käy. Perinteisen taloustieteen teorian mukaan käy niin, että kun rahaa on pumpattu järjestelmään, mutta se ei lähde liikkeelle, se menee hintoihin. Sitä tässä ei todennäköisesti nähdä, vaan keskuspankit alkavat pumppaamaan rahaa pois erilaisin hallituin liikkein, niin että päästään terveeseen hankkeiden rahoittamiseen. Eli siihen, että investoinnin tuotot ja rahoituskulut ovat linjassa keskenään.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että kannattavia investointeja ei löydy kovinkaan paljon. Löysän rahan aikaan ennen vuotta 2008 rahaa oli tarjolla paljon. Silloin tehtiin yli-investointeja, koska esimerkiksi Suomessa korkokanta oli liian alhaalla tarpeeseen nähden. Toisaalla Euroopassa se oli liian korkea. Kun elämme EKP:n olosuhteissa, finanssipolitiikka ei sovi kaikille. Joillekin taso on liian matala ja joillekin liian korkea.
– Nyt tärkeintä on se, että saamme kansankapitalismia elvytettyä. Koska pankeilla on tiukemmat, viranomaisilta ja keskuspankeilta tulevat kriteerit luotonannossa, meidän pitää saada kotimainen talletusraha sijoitettavaksi takaisin yrityksiin esimerkiksi joukkorahoitusyhtiöiden kautta.
Kuten aina, tässäkin vallitsevassa tilanteessa yrittäjä voi vaikuttaa omaan tekemiseensä.
– Yrityksessä kannattaa hoitaa oma tontti viimeisen päälle kuntoon. Eli perusliiketoiminnot on hoidettu kunnolla ja osataan ennakoida kysynnän muutokset asiakasrajapinnassa. Se on se perusjuttu, koska toisaalta rahoitusta tarvitaan aina. Kyse on vain siitä, tarvitaanko rahaa lyhytaikaisesti vai pitkäaikaisesti, Loponen vinkkaa.
– Jos yritys haluaa investoida, tilanne pitää tunnistaa jo nyt ja siihen pitää olla selkeä suunnitelma. Toisaalta mikäli tällä hetkellä varasto ei kierrä, myyntisaatavia ei tule mistään ja ostolaskut pitää maksaa silti pois, myös lyhyen aikavälin suunnittelu pitää olla kunnossa.
Vaikka rahoitusmarkkinat kasvavat tällä hetkellä koko ajan, ne myös muuttuvat koko ajan. Samalla yritysten vastuu omasta rahoituksen suunnittelusta tässä ympäristössä kasvaa koko ajan. Enää ei voi luottaa siihen, että pankissa on oma yhteyshenkilö, joka hoitaa asiat kuntoon. Rahoituksen riittävyys pitää varmistaa koko ajan suunnittelemalla ja tekemällä laskelmia.

– Isommissa yrityksissä tämä on ymmärretty ja järjestetty hyvin. Isommissa yrityksissä talousjohto ja liiketoimintajohto on eriytetty. Toinen vastaa rahasta ja toinen siitä, että tuotteet käyvät kaupaksi.
– Mutta pienemmissä yrityksissä yrittäjä on kyllä aika lailla kädet savessa oman bisneksen kanssa. Siksi nämä funktiot on monesti yhdistetty ja rahoituksen suunnittelu jää puolitiehen. Kun rahaa sitten tarvitaan, se tulee usein aika puskista. Silloin rahoittaja ei ole valmistautunut tilanteeseen ollenkaan ja aika menee monesti näiden hankkeiden ohi, kun ollaan liian myöhään liikenteessä.
Juuri tässä Suomen Rahoitusneuvoja Oy voi auttaa.
– Ensimmäinen tehtävämme on se, että pyrimme valmentamaan asiakasyrityksen siihen pisteeseen, että rahoituksen suunnittelu on hyvällä tasolla ja rahoitus järjestyy pankeista. Jos akuutti pikatilanne koittaa, otamme mielellämme asiakkaalta toimeksiannon ja hoidamme rahoituksen kuntoon. Uskon vahvasti siihen, että meidän ammattitaitoiset konsulttimme ja hyvä verkostomme mahdollistavat todennäköisesti myös nopeiden akuuttien kriisien hoitamisen, Loponen lupaa.
Ota meihin yhteyttä
Yrityksille löytyy tällä hetkellä pääomasijoittajia ja myös joukkorahoitusyhtiöitä, jotka tarjoavat rahoitusta sijoituspohjaisesti. Samaan aikaan myös lainarahoitukseen on tullut lisää tarjontaa perinteisiltä pankeilta, joukkorahoitusyhtiöiltä, lainarahastoilta ja muilta erityisluottolaitoksilta.
– Rahaa on saatavilla, mutta juju piilee siinä, että yritysrahoituksen ehdot ovat muuttuneet merkittävästi. Rahoitusmarkkinat muuttuivat, kun pankkien vakavaraisuusvaatimukset ja muut regulatiiviset toimet ovat supistaneet luotonantoa suhteessa kysyntään. Seurauksena tästä on se, että käytännössä rahoitusta saa, jos kyseessä on hyvä hanke reippailla vakuuksilla. Toisaalta tämä on luonut markkinoilla tilaa muille elementeille, Loponen kertoo.
Viime kädessä rahoitus myönnetään varsin yksinkertaisen mallin mukaan. Loponen selventää millaiselle peruskivelle Suomen rahoitusmarkkinat rakentuvat.
Käytännössä rahoitusta saa, jos kyseessä on hyvä hanke reippailla vakuuksilla.
– Ensin katsotaan onko kyseessä hyvä hanke. Seuraavaksi lasketaan, riittääkö investoinnista kertyvä oletettu tulevaisuuden kassavirta lainan takaisinmaksuun. Lopuksi katsotaan, onko yrityksellä tarjota jotain vakuuksia, jos laina-aikana tapahtuu jotain odottamatonta, jolloin pankki voi turvata saatavansa.

Rahoitusmarkkinat Suomessa ovat vahvasti kytköksissä koko globaaliin talouteen.
– Pankkien toiminnassa vakuuden rooli on säätelyn myötä muodostunut erittäin merkittäväksi. Sen takia rahoitusmarkkinoille on syntynyt tilaa myös muille ratkaisuille. Samaan hengenvetoon täytyy kuitenkin todeta, että aivan samalla perusteella myös joukkorahoittajat ja lainarahastot tekevät omat luottopäätöksensä. Nekään eivät ole pikavippifirmoja, jotka kompensoivat omaa riskiään pelkällä korolla. Myös etsii nimenomaan hyviä hankkeita rahoitettavaksi.
– Tässä piilee konsultoinnin merkitys ja Rahoitusneuvojan rooli uutena yrityksenä. Me voimme valmistella yritykset rahoituskelpoiseksi. Sen merkitys korostuu nykyisillä rahoitusmarkkinoilla, Loponen sanoo.
Rahoitusmarkkinat reagoivat säätelyyn
Kun rahoitusmarkkinan säätely on muuttunut, myös pankkien kulurakenne on muuttunut merkittävästi.
– Tilanne on se, että pankkien liiketoiminta ei enää pelkällä korkokatteella kannata. Kattavaa konttoriverkostoa ja henkilökohtaista palvelua ei voi pitää yllä, vaan on siirrytty vahvasti verkkopalveluihin. Yhteyshenkilöt ovat vaihtuneet, jos niitä enää yrittäjille onkaan. Tämä on haastavaa yrittäjille, kun ei enää tiedä kehen ottaa yhteyttä. Sen seurauksena yrityksen rahoitussuunnittelu voi mennä sekavaksi. Tämä luo kysyntää Rahoitusneuvojan palvelulle rahoitusmarkkinoilla.
– Lisääntynyt säätely nostaa myös pankkien tarjoaman pääoman hintaa. Jos heillä pääomakulut kasvavat, ne siirretään asiakkaiden maksettavaksi marginaalien muodossa.
Joukkorahoitusmarkkinat muuttavat vallitsevaa tilannetta. Joukkorahoitusyhtiöt eivät toimi talletuspankkiluvan vaan joukkorahoitusluvan alaisina. Se lisää tarjontaa rahoitusmarkkinoilla. Uusia toimijoita ovat esimerkiksi sellaiset yhtiöt kuin Vauraus, Fellow Finance UB Rahoitus ja Groundfunding.
– Mikäli minä ymmärrän markkinatalouden perusperiaatteet oikein ja kun markkinoille tulee lisää tarjontaa, niin hinnan pitäisi laskea. Jos talouteen ei tule odottamattomia kupruja, meillä tulee rahoitusmarkkinoilla olemaan talletuspankkirahoitus- ja joukkorahoitussektorit, joiden hinnat ja luottopoliittiset kriteerit menevät hyvin lähelle toisiaan.
Rahoitusjärjestelmä tarvitsee virtaavaa rahaa
Rahoitusjärjestelmän tärkein tehtävä on kanavoida rahoitusta säästäjiltä investoijille. Olennaista on se, että raha virtaa tehokkaasti. Loposen mielestä tällä hetkellä ei näytä siltä.
– Ei varsinkaan pankeissa, jos katsotaan rahamäärän kehitystä viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Euroopan Keskuspankki ja muut keskuspankit lähtivät elvyttämään taloutta vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen pumppaamalla valtavat määrät rahaa markkinoille. Mutta se raha ei ole lähtenyt liikkeelle, se ei ole mennyt investointeihin vaan makaa pankkien taseissa ja esimerkiksi valtion lainoissa, kun Kreikkaa, Portugalia ja Italiaa on tuettu, Loponen perustelee.

Rahoitusjärjestelmä toimii, kun raha virtaa.
– Raha on jumissa ja nyt on mielenkiintoista nähdä miten käy. Perinteisen taloustieteen teorian mukaan käy niin, että kun rahaa on pumpattu järjestelmään, mutta se ei lähde liikkeelle, se menee hintoihin. Sitä tässä ei todennäköisesti nähdä, vaan keskuspankit alkavat pumppaamaan rahaa pois erilaisin hallituin liikkein, niin että päästään terveeseen hankkeiden rahoittamiseen. Eli siihen, että investoinnin tuotot ja rahoituskulut ovat linjassa keskenään.
Mikäli minä ymmärrän markkinatalouden perusperiaatteet oikein ja kun markkinoille tulee lisää tarjontaa, niin hinnan pitäisi laskea.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että kannattavia investointeja ei löydy kovinkaan paljon. Löysän rahan aikaan ennen vuotta 2008 rahaa oli tarjolla paljon. Silloin tehtiin yli-investointeja, koska esimerkiksi Suomessa korkokanta oli liian alhaalla tarpeeseen nähden. Toisaalla Euroopassa se oli liian korkea. Kun elämme EKP:n olosuhteissa, finanssipolitiikka ei sovi kaikille. Joillekin taso on liian matala ja joillekin liian korkea.
– Nyt tärkeintä on se, että saamme kansankapitalismia elvytettyä. Koska pankeilla on tiukemmat, viranomaisilta ja keskuspankeilta tulevat kriteerit luotonannossa, meidän pitää saada kotimainen talletusraha sijoitettavaksi takaisin yrityksiin esimerkiksi joukkorahoitusyhtiöiden kautta.
Yrityksissä syytä seurata rahoitusmarkkinoita
Kuten aina, tässäkin vallitsevassa tilanteessa yrittäjä voi vaikuttaa omaan tekemiseensä.
– Yrityksessä kannattaa hoitaa oma tontti viimeisen päälle kuntoon. Eli perusliiketoiminnot on hoidettu kunnolla ja osataan ennakoida kysynnän muutokset asiakasrajapinnassa. Se on se perusjuttu, koska toisaalta rahoitusta tarvitaan aina. Kyse on vain siitä, tarvitaanko rahaa lyhytaikaisesti vai pitkäaikaisesti, Loponen vinkkaa.
– Jos yritys haluaa investoida, tilanne pitää tunnistaa jo nyt ja siihen pitää olla selkeä suunnitelma. Toisaalta mikäli tällä hetkellä varasto ei kierrä, myyntisaatavia ei tule mistään ja ostolaskut pitää maksaa silti pois, myös lyhyen aikavälin suunnittelu pitää olla kunnossa.
Vaikka rahoitusmarkkinat kasvavat tällä hetkellä koko ajan, ne myös muuttuvat koko ajan. Samalla yritysten vastuu omasta rahoituksen suunnittelusta tässä ympäristössä kasvaa koko ajan. Enää ei voi luottaa siihen, että pankissa on oma yhteyshenkilö, joka hoitaa asiat kuntoon. Rahoituksen riittävyys pitää varmistaa koko ajan suunnittelemalla ja tekemällä laskelmia.

Nopeasti muuttuvat rahoitusmarkkinat vaativat, että yrityksen rahoitussuunnittelu pitää olla kunnossa.
– Isommissa yrityksissä tämä on ymmärretty ja järjestetty hyvin. Isommissa yrityksissä talousjohto ja liiketoimintajohto on eriytetty. Toinen vastaa rahasta ja toinen siitä, että tuotteet käyvät kaupaksi.
– Mutta pienemmissä yrityksissä yrittäjä on kyllä aika lailla kädet savessa oman bisneksen kanssa. Siksi nämä funktiot on monesti yhdistetty ja rahoituksen suunnittelu jää puolitiehen. Kun rahaa sitten tarvitaan, se tulee usein aika puskista. Silloin rahoittaja ei ole valmistautunut tilanteeseen ollenkaan ja aika menee monesti näiden hankkeiden ohi, kun ollaan liian myöhään liikenteessä.
Juuri tässä Suomen Rahoitusneuvoja Oy voi auttaa.
– Ensimmäinen tehtävämme on se, että pyrimme valmentamaan asiakasyrityksen siihen pisteeseen, että rahoituksen suunnittelu on hyvällä tasolla ja rahoitus järjestyy pankeista. Jos akuutti pikatilanne koittaa, otamme mielellämme asiakkaalta toimeksiannon ja hoidamme rahoituksen kuntoon. Uskon vahvasti siihen, että meidän ammattitaitoiset konsulttimme ja hyvä verkostomme mahdollistavat todennäköisesti myös nopeiden akuuttien kriisien hoitamisen, Loponen lupaa.
Yrittäjän muistilista rahoitusmarkkinoille
- Rahaa saa, jos osoitat että hanke on hyvä ja tarjoat vakuudet
- Kartoita pankkien lisäksi myös muut vaihtoehdot kuten joukkorahoittajat ja lainarahastot
- Valmistele yrityksesi rahoituskelpoiseksi ennen rahoituksen hakemista
- Pankista saa enää harvoin apua rahoitussuunnitteluun
- Rahoitusta tarvitaan aina, mutta pitää tietää, tarvitsetko sitä lyhytaikaisesti vai pitkäaikaisesti
- Rahoitusmarkkinat muuttuvat koko ajan, joten oman yrityksen rahoituksen riittävyys pitää varmistaa suunnittelemalla ja tekemällä laskelmia
- Rahoitusmarkkinat ovat hidastuneet, toimi reilusti ajoissa
Ota meihin yhteyttä